English content coming soon!
Messilä syntyi Okeroisten kylään, joka oli Hämeen suurimpia. Messilänkylä ilmestyi ensimmäisen kerran historiankirjoihin katolisella ajalla vuonna 1403, jolloin Hollolan kihlakunnantuomari Niilo Olavinpoika Tavast ratkaisi rajariidan ja vahvisti rajan Messilän ja Okeroisten kylien välillä.
Ratsutila
1460-luvulla kylässä asui Heyen Messisson, kylän ensimmäinen asukas ja lautamies, jonka mukaan Messilä on todennäköisesti saanut nimensä. Kylästä käytettiin myös nimeä Tiirismaa, joka esiintyykin yleisemmin aina 1800-luvulle asti.
Keskiajalla vuonna 1539 kylässä oli 4 verollista taloa. 1580 -luvun loppupuolella pitkäaikainen sota Venäjää vastaan korotettuine veroineen muutti talot autioiksi ja Tiirismaan kylän kruunun maaksi.
Kuningatar Kristiina myönsi vuonna 1634 rouva Margareta Kudlinille yhden autiotalon veroista vapaana niin kauan kuin hän oli leski. Rouva perheineen asettuivat kylään ja ottivat vielä kaksi muuta taloa viljelykseen. Pian kylästä tuli ratsutila ja Anna Margaretan, rouvan tyttären, mies korpraali David Reid otti Tiirismaan kolmitaloisen kylän samaan viljelykseen ja kustansi hevosen, miehen sekä tämän varusteet ja aseet kuninkaan sotaväkeen. Messilän ensimmäisenä ratsumiehenä mainitaan Eskil Martinpoika.
Vuonna 1663 Messilä oli siirtynyt Anna Margaretan lapsettomuuden takia Hollolan kihlakunnan kruununvoudille Matts Falckille, jonka aikana tila kukoisti. Vuonna 1691 tulipalo tuhosi Messilän päärakennuksen, kaksi ulkorakennusta ja karjaa.
Vuonna 1695 Hämeessä oli armeijauudistus eli ruotujakolaitos toteutettiin, jonka seurauksena Messilästä tuli Taipaleen ratsutilan aputila, ja se joutui muodostamaan jalkaväkiruodun. Sillä aikaan, kun Falckin veljekset palvelivat Karjalan ratsuväkirykmentissä, tukikohtanaan Viipuri, lampuodit hoitivat ja viljelivät tilaa.
Suvut vaihtuvat
1750 Falck myi Messilän helsinkiläiselle kauppiaalle, Aron Peronille. Kauppahinta oli 1200 kuparitaalaria. Myöhemmin Peron osti Messilän kruunutilasta perintötilaksi ja rakennutti Messilän nykyisen Kartanon edeltäjän, kaksikerroksisen päärakennuksen.
Vuonna 1781 Messilä vaihtoi jälleen omistajaa. Peronin suku menetti tilan korttipelissä Kaarle Polonille, joka oli rusthollarinpoika Hollolan Uskilan kylästä. Hän oli ensimmäinen talonpoikaissäädyn omistaja. Kaarle Polonin kuoltua ja hänen toiseksi vanhimman pojan Kaarle Henrikin tultua miehen ikään tapahtui tilan halkominen vuonna 1799. Syntyi kaksi taloa, Alestalo ja Ylöstalo, joista jälkimmäinen jäi Kaarle Henrikille. Ylöstalon päärakennukseksi rakennettiin silloin nykyäänkin Ylöstalon nimeä kantava talo.
Teollisuus
Polonit olivat teollisuusmiehiä. Ylöstaloon syntyi verkatehdas vuonna 1815. Alestalon puolella sai Kaarle Juhana Polon vuonna 1821 luvan perustaa nahkatehtaan sekä värjäys-, kutomo- ja satulasepänliikkeen. Vuoden 1840 väkilukutaulujen mukaaan Messilän verkatehtaalla oli työssä 1 patruuna, 2 mestaria ja 1 työmies. Alestalon nahkatehtaalla työskenteli 2 patruunaa, 3 mestaria ja 2 työmiestä. Messilään tuli näihin aikoihin myös huonekaluteollisuutta. Huonekaluseppien myötä tilalle syntyi 5 mäkitupaa.
Messilän tilalla on vuosien varrella ollut useita omistajia. Tila saattoi periytyä myös tyttärien kautta. Tästä syystä Messilä oli pitkään saman suvun hallussa, vaikka sukunimi vaihtuikin. Viimeisimmän omistajasuvun sukunimiä ovat olleet Polon, Grenman, Melander, Söyring, Söyriö, Pullinen ja Toivonen.
Matkailu
Matkailu Messilään alkoi vuonna 1859, kun helsinkiläinen insinöörieversti kävi suunnittelemassa näkötornia Tiirismaalle. Vuoden 1880 tienoilta on talossa tarjoiltu matkailijoille ruokaa ja juomaa maksua vastaan. Vuosikymmen myöhemmin kartanon pihapiiriin siirrettiin sivutilan päärakennus vieraiden majapaikaksi. Salpausselän kisojen myötä 1920-luvulla syntyi ajatus urheiluhotellin perustamisesta Messilään.
Vuonna 1969 tapahtui sukupolven vaihdos ja Messilän lomakeskus alkoi syntyä. Nykyinen hotellirakennus rakennettiin. Messilän vetonauloja vuosien varrella ovat olleet ”Pidot vuosisadan vaihteen tyyliin”, Kesämaa, Tanssivat vedet ja kesäkelkkarata, joiden kaikkien toiminta alueella on kuitenkin päättynyt.
Nykyään
Tänään Messilä on vireä ja monipuolinen kokous- ja vapaa-ajankeskus. Messilän omistaa kolme liikemiestä, ja he ovat aloittaneet oman liiketoiminnan vuonna 1999. Perinteisessä kartanomiljöössä voi aistia ripauksen vuosisatojen takaisesta elämästä.
